Ilmastonmuutos ei haittaa – ”Lämmin maailma on parempi”, tiedottaa kuntien omistama sähköyhtiö
Pohjalaiskuntien sähköyhtiö tarjoaa kuntalaisille ilmastoskeptisestä viestintää. ”Täh?” kysyy ilmastotutkija.
Pietarsaaressa toimiva paikallisomisteinen energiayritys Katternö toimittaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle sähköä, josta valtaosa on yhtiön mukaan tuotettu uusiutuvista energianlähteistä.
Sähkön lisäksi asiakkaat saavat yhtiöltä kolmesti vuodessa tuhdin lukupaketin, jossa käsitellään paitsi maakunnan asioita, myös globaaleja aiheita, kuten ilmastonmuutosta. Esimerkiksi näin:
”Lämmin maailma parempi – Kaksi astetta lämpimämpi ilmasto olisi kaiken tähänastisen tiedon nojalla eduksi ihmiselle ja luonnolle, sanoo emeritusprofessori Gösta Pettersson.”
”Täh”, kommentoi Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimuksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen.
”Ei todellakaan pidä paikkaansa. Kaksi astetta on globaali keskiarvo, joka käytännössä tarkoittaa kuivuuden lisääntymistä kuivilla alueilla ja kosteuden lisääntymistä kosteilla alueella. Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja aiheuttaa merenpinnan nousua.”
Katternö-lehden tuoreimmassa numerossa entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola pitää puheenvuoron puuenergian puolesta. Viereisellä sivulla eläkkeelle jäänyt ruotsalainen meteorologi varoittaa ”ilmastopropagandasta” ja kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden välisen yhteyden.
Ilmastotutkimuksen valtavirran kyseenalaistaminen on toistuva teema Katternö-lehden numeroissa.
Katternö-konsernin pääjohtaja Stefan Storholmin mukaan lehden tavoitteena on tuoda esille kaikki mielipiteet. Lehti on haastatellut esimerkiksi Ville Niinistöä.
”Meille tulee myönteistä ja kriittistä palautetta. Monet ovat kiittäneet siitä, että tuomme hyvää informaatiota. Kerromme eri puolia asioista, ja jokainen saa päättää itse mitä mieltä on”, Storholm sanoo.
“Ilmastonmuutoksilla pelottelu on globaalia suurteollisuutta”, lehdessä kerrotaan.
Vuonna 2012 energiayhtiö julkaisi aiheesta kokonaisen erikoisnumeron. Siinä ilmastoasioita käsitellään muun muassa tällaisista näkökulmista:
”Myrskyt eivät ole ihmisen syytä – Saamme usein kuulla, että myrskyt ovat muuttuneet rajuimmiksi ja katastrofit pahemmiksi globaalin lämpenemisen vuoksi. Mutta johtavat tutkijat eivät ole samaa mieltä. Eikä ilmastokaan ole lämmennyt 15 viime vuoden aikana.”
”Kun ilmastosta tuli politiikkaa – Ilmastosta tuli politiikkaa aika pienen, aktivismiin taipuvaisen teollisuusjohtaja-, poliitikko- ja tutkijaryhmän määrätietoisen lobbaamisen seurauksena.”
Vuonna 2016 emerituspiispa Lennart Koskinen pohtii lehdessä, onko ympäristöstä tullut uskonnon korvike. Jutussa Koskinen kommentoi muun muassa näitä toimittaja Svenolof Karlssonin esittämiä väitteitä:
”Ympäristöuhista on tullut bisnestä, ilmastonmuutoksilla pelottelu on globaalia suurteollisuutta.”
Ja: ”Saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa, mutta olemme silti uuden taikauskoisen aikakauden äärellä.”
Ilmastotutkija Ari Laaksosen mukaan toimittaja voi omana mielipiteenään esittää, että ilmastonmuutos on taikauskoa, mutta ilmastotutkijoiden keskuudessa ilmiön vaikutuksista ollaan 99,5-prosenttisesti yksimielisiä.
Artikkelia ilmaston lämpenemisen myönteisistä vaikutuksista hän pitää hyvin kyseenalaisena.
”Toimittaja voi aina kaivaa jonkun insinöörin tai biologin kommentoimaan näitä asioita, mutta suurin osa oikeista ilmastotutkijoista on asiasta yksimielisiä.”
Viestintä on aina totuudenmukaista ja erottaa mielipiteet tosiasioista.
Yrityksen markkinointimateriaaleja eivät sido journalistin ohjeet.
Viestinnän ammattijärjestö Procomin eettisten ohjeiden mukaan ammattimainen viestintä on aina totuudenmukaista ja erottaa mielipiteet tosiasioita koskevista väitteistä. Ohjeen mukaan eettinen viestintä edistää kaikissa tilanteissa toimeksiantajansa luotettavuutta.
Ilmastotutkimuksessa ei vallitse sataprosenttista yksimielisyyttä siitä, mitä voidaan sanoa tosiasioiksi. Katternö-lehden kriittisiä juttuja ei siis voida sanoa valheellisiksi.
”Samalla tavalla voi sanoa, että tupakoinnin ja keuhkosyövän välillä ei ole yhteyttä. Nämä väitteet ovat samaa tasoa kuin rokotevastaisuus,” ilmastotukija Ari Laaksonen sanoo.
Katternö-konserni koostuu emoyhtiö Oy Katternö Ab:sta sekä tytäryhtiöistä Oy Herrfors Ab, Oy Perhonjoki Ab ja Katternö Kraft Oy Ab.
Konsernin omistavat Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Kruunupyyn kunta, sekä Vetelin kunnan omistama Vetelin sähkölaitos, Kannuksessa toimiva Korpelan Voima Kuntayhtymä ja kaksi muuta pientä alueella toimivaa sähkölaitosta.
Kunnan omistaman yhtiön viestintä on myös kunnan viestintää. Yhtiön asiakaslehti jaetaan noin 30 000 kuntalaisen kotiin.
Veteli on parhaillaan kaavoittamassa tuulivoimapuistoa.
Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtaja Gösta Willmanin mukaan Katternö-yhtiön viestintä ei ole linjassa kaupungin ympäristöpolitiikan kanssa.
”Ei se tavallaan ole Uudenkaarlepyyn kaupungin virallinen linja tai minun linjani.”
Willmanin mukaan lehden sisältöjä on kaupungissa myös kyseenalaistettu.
”Meillähän on yhtiöitetty tämä, kaupunki ei ole suoraan Katternön omistaja. Kyllähän tietysti on puhuttanut, että asiakaslehti on vähän ilmastoskeptinen”, Willman sanoo.
Lehti tulee myös Vetelin kuntalaisten kotiin, mutta kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä ei ole huomannut Katternön viestinnässä kyseenalaista sisältöä.
”En ole lukenut lehden kannanottoja, mutta Veteli on parhaillaan kaavoittamassa tuulivoimapuistoa. Vetelin Energia ja kunta panostavat aktiivisesti uusiutuvaan energiaan kaavoituksen ja mahdollistamisen avulla.”
Hannu Jyrkkä ei halua ottaa kantaa Katternön markkinoinnin linjaan, koska Vetelin osuus yhtiöstä on pieni.
“On omaa harkintaasi, ovatko ne ilmastoskeptisiä.”
Katternö-konsernin kotipaikka on Pietarsaaressa.
Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja Katternö-konsernin hallituksen puheenjohtajan Peter Boströmin mukaan yhtiön asiakasviestintä ei ole yhtiön virallinen kanta eikä Pietarsaaren kaupungin virallinen kanta.
”Se on yksi lehtimies, joka on kiinnostunut noista asioista. Tulevaisuudessa ilmastonmuutosta käsitellään matalammalla profiililla”, Boström sanoo.
Pietarsaaren kaupunginjohtaja Kristina Stenman ei pidä konsernin viestintää ihmeellisenä. Hänenkään mukaansa Katternö-yhtiön linjaukset eivät ole kaupungin linjauksia.
”Ehkä siinä nostetaan esille tällaisia näkökohtia energiapolitiikkaan. Se on sinun omaa harkintaasi, ovatko ne sitten ilmastoskeptisiä.”
Stenmanin mukaan Pietarsaari on mukana yhteisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja tukee kestävää energiapolitiikkaa.
Vuonna 2008 Pietarsaaren kaupunki laati ilmastostrategian. Strategiaa pohtivassa työryhmässä oli myös Stefan Storholm, Katternö-konsernin pääjohtaja. Stenmanin mukaan on vaikeaa arvioida, kuinka paljon yksittäinen ihminen on vaikuttanut strategian sisältöön.
”Työryhmässä pyritään huomioimaan eri sidosryhmät, ja myös asiantuntijoiden sana painaa.”
Kaupunginjohtajan mukaan kaupungissa ei ole käyty keskustelua konsernin viestinnästä. Katternö-asiakaslehden jutut ovat Stenmanin mukaan tavallista journalistista valintaa.
”Myös ilmastotutkijoilla on erilaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tässä on päätetty nostaa niitä kriittisiä näkökulmia. En nyt näkisi, että siinä on mitään kovin dramaattista, jos Katternö on kirjoittanut pari tällaista juttua”, kaupunginjohtaja Stenman sanoo.
Vuosina 2013–2016 lehdessä on julkaistu yli 40 ilmastoskeptistä ja uusiutuvaa energiaa epäilevää kirjoitusta.
Suomen Kuvalehden KuntaLeaks seuraa kuntia
Suomen Kuvalehden verkkosivuilla on tällä viikolla avautunut uusi osio, KuntaLeaks, joka kokoaa kaikki SK:n kuntajutut yhdelle kartalle.
Jokaisesta Suomen kunnasta on oma sivunsa, jonka kautta voi lähettää SK:n toimitukseen uutisvinkin. Jos tiedät, että oman kuntasi päättäjät yrittävät piilottaa mitä tahansa uutisarvoista, lähetä siitä meille ilmianto.
KuntaLeaks auttaa ensi vuoden kuntavaalien äänestäjää saamaan oikeaa tietoa kunnastaan. Vaalipäivä on 9. huhtikuuta 2017.
Kunnan suhmuroinnin voi paljastaa kuka tahansa, mutta KuntaLeaksin jutut avautuvat kokonaan vain SK Digin tilaajille.
Kuntien asioita KuntaLeaksissa paljastavat toimittajat Eeva-Liisa Hynynen, Juha Kauppinen, Mikko Niemelä, Sanna Ihalainen ja Milka Valtanen.