Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kummeksuu oikeusministeriön vitkastelua korruptiosäännösten uudistamisessa. Oikeusministeriö on tuskaillut pykäläluonnostensa kanssa jo kymmenen vuotta. Vaikuttajavaikuttajien eli lobbareiden ammattikunta aiheuttaa suurta päänsärkyä myös oikeuslaitokselle.
– Pari uutta pykälää siihen tarvittaisiin. Vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen ja vaikutusvallan kauppaaminen tulisi kriminalisoida meilläkin pikaisesti. Useimmiten kyse on lobbauksen harmaasta vyöhykkeestä, bulvaanitoiminnasta.
Nissinen korostaa samalla, että ehdoton valtaosa lobbaajien työstä on asiallista, vilpitöntä, rehellistä - ja jopa tarpeellista. Ongelmana ovat alan mustatpekat.
Kipupisteet: kotimainen politiikka ja ulkomaankauppa
Lobbauksen keskeisimmät ongelma-alueet ovat kotimaisiin poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttaminen sekä ulkomaankauppa.
– Tämän yhteiskunnan kehittäminen ja siinä käytettävä lainsäädäntöinstrumentti on poliitikkojen käsissä.
– On tietysti huolestuttavaa, jos näihin päätöksentekijöihin saa ilman rangaistuksen uhkaa vaikuttaa myös epäasiallisin keinoin.
Ulkomaankaupan ja vientiteollisuuden kiemurat taas ovat ihan oma maailmansa.
Onko todella niin, että Parikkalasta itään ei synny kaupan kauppaa ilman voitelua?
– En ota kantaa mihinkään ilmansuuntaan. Mutta ulkomaankaupassa on selvästi syntynyt myös sellaisia tilanteita, että siellä loppupäässä halutaan vastaanottaa erilaisia etuisuuksia.
– Jotta asiat eivät sitten näyttäisi niin härskeiltä kuin ne oikeasti ovat, kaupantekoprosessiin ketjutetaan konsultteja ja välimiehiä todellista asetelmaa hämärtämään.
"Lakitekniikka ei ole esteenä"
Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus vuodelta 2002 velvoittaa neuvoston jäsenmaita kirjoittamaan rikoslakiinsa selkeät säännökset myös epäasiallisesta lobbauksesta.
Suomi teki sopimukseen heti varauman ja on uusinut sen muutaman vuoden välein. Oikeusministeriö vetoaa varaumassaan lakiteknisiin ongelmiin. Valtakunnansyyttäjä ei selittelyä purematta niele:
– Muun Euroopan esimerkit kertovat ihan muuta. Se lakitekninen ongelmallisuus, mikä Suomessa tässä on nähty on kyllä näkemykseni mukaan poistettavissa, Nissinen sanoo.
Valtakunnansyyttäjä saa taustatukea myös useilta rikosoikeuden prosessoreilta.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on havainnut, että suhtautuminen lobbauksen ikäviin lieveilmiöihin on kiristynyt kautta koko Euroopan.
– On osoittautunut, että käytännössä lähes kaikki muut Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat jo tällaisen kriminalisoinnin toteuttaneet. Suomessakin olisi nyt syytä tehdä uusi yritys.
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen on samoilla linjoilla.
– Ei epäasiallisen lobbauksen kriminalisoinnissa mitään periaatteellista ongelmaa ole. Vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevien rikosten tunnusmerkistöt olisivat aika helposti laadittavissa Euroopan neuvoston rikosoikeussopimuksen tekstien pohjalta.
Oikeusministeri: rikoslakipykälät taas työn alla
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) myöntää Suomen rikoslain vajavaisuuden. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu, että "hallitus selvittää lainsäädäntövaihtoehdot vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi".
– Ongelmana on ollut se, että rikoslain on oltava selkeä ja tarkka. Kuinka vedetään raja asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen väliin?
– Vielä kymmenen vuotta sitten lähes kaikki meille asiasta lausunnon antaneet oikeusoppineet - Keskusrikospoliisin juristeja lukuun ottamatta - pitivät epäasiallisen lobbauksen kriminalisointia vähintäänkin ongelmallisena. Olen hyvin iloinen, jos mielet ovat nyt muuttuneet.
Seuraavan kerran varauma on katkolla tasan vuoden kuluttua, keväällä 2015.
– Pyrimme siihen, että saamme lakipykäläluonnoksen valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä.